Aki

Hintsa syntyi 1958 Pohjanmaalla ja harrasti aktiivisesti jääkiekkoa. Hän oli tulevaisuuden jääkiekkolupaus, mutta isä ei uskonut pojan pärjäävän jääkiekossa. Aki hautasi toiveensa ammattiurheilijan urasta. Isän kannustuksesta Aki haki lääkäriksi ja pääsi monen yllätykseksi opiskelemaan lääketiedettä. Myöhemmin Aki Hintsa tuli tutuksi F1 -kuljettajien luottolääkärinä.

Hintsa Etiopiassa

Hintsa toimi lähestysjärjestön Fidan lääkärinä 1990-luvulla Etiopiassa. Fida käytti projektihallinnan työkalua, jonka avulla isot tavoitteet pilkottiin pienempiin, määriteltäviin osatavoitteisiin ja suunnitelmiksi. Tätä järjestelmää kutsuttiin logical framework approachia, LFA. Tässä projektinhallintajärjestelmässä oli tärkeää seurata tavoitteisiin pääsyä. Etiopiassa yhdelle lääkärille työtä oli liian paljon suhteessa asiakkaisiin. Aki tunsi uupumisen merkit itsessään. Hän päätti käyttää opittua projektinhallintatyökalua oman hyvinvointinsa parantamiseen. Tämä oli ensimmäinen oivallus kohti Hintsan myöhemmin tunnetuksi tekemää voittamisen anatomia – hyvinvointimallia.

Aki jakoi elämänsä pienempiin osiin, ja asetti niille jokaiselle omat väliaikatavoitteet. Akin määrittelemät elämänsä osa-alueet menivät seuraavasti. Projekti Aki, jonka päätavoite on elämän optimointi ja selkeyttäminen. Suurin osa-alue oli tämä elämä, jonka tavoitteena oli hyvän tekeminen. Toinen osa-alue oli keho, jonka tavoite oli hyvä fyysinen kunto ja terveys. Kolmas osa-alue oli mieli, jonka tavoite oli hyvä energiataso. Kaikkia osa-alueita mitattiin erilaisin menetelmin, mm. kuntotestein ja motivaation sekä energian määrää subjektiivisesti koettuna heti aamulla herättyä.

LFA metodi sovellettuna yksittäisen ihmisen elämään tarkoitti käytännössä muutamaa ydinkysymystä. Mitä todella haluan elämältäni? Miten aion tavoitella haluamaani?  Kuinka tulen onnelliseksi ja miten sitä mitataan?

Gebrselassie

Tutustuessaan etiopialaisen juoksijan Gebrselassien elämäntapoihin, Hintsa ymmärsi, että urheilijan sijaan piti katsoa ihmistä. Salaisuus Gebrselassien menestymiseen olivat yksinkertaiset. Ensimmäinen oli säännöllinen vuorokausirytmi, päivästä ja vuodesta toiseen. Aamulenkin jälkeen, Gebrselassie aloitti työpäivän, josta sai vastapainoa urheilulle. Kolme kertaa viikossa hän kävi salilla, ystäviensä kanssa. Salilla käyminen oli sosiaalinen tapahtuma, joka tuki urheilijan fyysistä ja mutta myös henkistä hyvinvointia. Perheen kanssa Gebrselassie vietti joka päivä klo 17-21. Tämän jälkeen hän kävi nukkumaan. Läheiset ihmissuhteet ja säännöllinen unirytmi tukivat sosiaalisesti vaativaa työtä, mutta myös fyysistä palautumista päivän treeneistä. Hänen ravintonsa oli tuoretta, käsittelemätöntä ja monipuolista. Tärkeintä oli kuitenkin Gebrselassien perheen tiiviys ja läheisyys.

Menestyksen ympyrä

Suomeen palattuaan Hintsa oivalsi, että suomalaisessa urheilussa keskityttiin liikaa urheilijan valmentamiseen. Huomio olisi parempi kiinnittää urheilijan sijasta ihmiseen ja urheilu-uran asemasta elämään. Menestyksen ympryään kuuluivat siis sisäosa core. Corea ympyröi sitoutumisen kehä. Ulkokehälle kuuluivat kuusi hyvinvoinnin aluetta: yleinen terveys, biomekaniikka, palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia.

Core

Sisäosa perustuu kolmeen kysymykseen. Tiedätkö, kuka olet? Tiedätkö mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi? Ensimmäinen kysymys hahmottaa indentiteetin. Toinen kertoo jotakin elämän tarkoituksesta ja kolmas tutkii mahdollisia esteitä omien tavoitteiden mukaiselle elämälle.

Identiteetti

Tärkeää on huomata, etteivät ulkoiset tekijät määrittele ihmisen identiteettiä. Koulutus kertoo mitä ihminen on opiskellut. Ammatti määrittelee, mistä ihminen on kiinnostunut ja mitä tekee työkseen. Menestys kertoo saavutukset, varallisuus taas rahan määrän.  Minäkuvan perustuessa ulkoisiin tekijöihin tai olosuhteisiin, kokee arvonsa ihmisenä olevan riippuvainen suorituksista ja menestymisestä. Vahva minuus ei voi siis perusta mihinkään sellaiseen, jonka voi ottaa pois. Vahva identiteetti perustuu arvoihin. Olennaista on siis ymmärtää olevansa arvokas omana itsenään.

Elämän tarkoitus

Tavoitteiden hahmottamisen apuna Hintsa käytti neljää lisäkysymystä. Oletko tyytyväinen siihen, miten käytät aikaasi? Ovatko tavoitteesi pysyviä, vai vaihtuvatko ne usein? Vaikuttavatko muiden ihmisten päätökset ja valinnat voimakkaasti omiisi? Tiedätkö mikä on seuraava askel elämässäsi?

Jos omat arvot ja tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, syntyy identiteettikriisi. Tavoitteiden pitäisi perusta siis arvoihin, ei toisinpäin. Nykyhetkeen olisi oltava tyytyväinen, vaikkei tavoitteita olisikaan saavuttanut vielä. Päätöksenteko on helpompaa, kun tunnistaa mihin arvoihin omat valinnat perustuvat. Arvot tulevat todeksi vasta teoissa ja uhrauksissa. Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, sitä enemmän hänellä on psykologista pääomaa. Tällä tarkoitetaan mm. sinnikkyyttä, toiveikkuutta ja itseluottamusta.

Sitoutumien

Vain motivoitunut ihminen voi muuttaa asioitaan elämässään. Aito motivaatio lähtee ihmisestä itsestään. Pitää tietää mitä haluaa, että voi motivoitua aidosti. Jotta tietäisi mitä haluaa, pitää tuntea itsensä ja arvonsa. Pitää pystyä kontrolloimaan itse elämäänsä, jotta voi tavoitella haluamaansa.

Ulkokehä

Uni

Tutkimuksessa annettiin kaikkien nukkua vapaasti niin pitkään kuin halusivat. Nuoret nukkuivat 8.5h ja vanhemmatkin 7.5h yöunia. Silti moni uskottelee kuuluvansa vähäunisten ryhmään, joita on vain murto-osa ihmisväestöstä. Suorituskyky on selvästi parempi, kun nukkuu enemmän.

Kunnioita unentarvettasi, aseta nukkuminen etusijalle. Vältä illalla päivän valoa ja sinistä valoa. Sulje laitteet vähintään 30min ennen nukkumaan menoa. Rajoita kofeiinin ja alkoholin käyttöä. Mene nukkumaan aina samaan aikaan.

Ravinto

Ravinto pilkkoutuu raaka-aineiksi, joilla ravitaan solut. Yleisesti luullaan, että geenit määräävät, pysyykö ihminen terveenä vai sairastuuko. Useimmissa tapauksissa ympäristötekijät ja elintavat ratkaisevat, mitkä geenit aktivoituvat ja mitkä eivät. Omilla päivittäisillä valinnoilla on siis merkittävä vaikutus siihen, aktivoituvatko taudin aiheuttavat geenit vai eivät.

Aktiivisuus

Hintsan mukaan olisi järkevintä huolehtia, että saa riittävästi perusliikuntaa. Tällainen on 8000 – 10 000 askelta päivässä. Aktiivisuudesta on tehtävä elämäntapa, jolloin liikutaan säännöllisesti. Kun liikkuu monipuolisesta, elää pidempään. Kannattaa kehittää sekä aerobista että lihaskuntoa.

Biomekaniikka

Tarkista biomekaaninen toimivuutesi Hannu Luomajoen kehittämällä testillä. Pidä huolta lihaskunnostasi, sillä 30 ikävuoden jälkeen se alkaa vähitellen pienentyä. 10% on kadonnut 50 ikävuoteen mennessä ja 40% 70v mennessä, jollei lihaskuntoa pidä aktiivisesti yllä. Keskity erityisesti keskivartalon tukilihasten kuntoon ja muista venytellä.

Henkinen energia   

Henkinen hyvinvointi koostuu ihmissuhteiden, työn, elämänarvojen ja elämäntapojen, kuten unen ja ravinnon, tasapainosta. Henkistä energiaa ei voida mitata objektiivisesti. Silti jokainen huomaa sen kyllä, kun se loppuu. Hintsa kuvasi hyvinvointia pyramidina.  Alin kerros on läheiset ihmissuhteet, keskellä innostava työ ja ylimpänä oma terveys. Jokaisen aika on rajallinen, 24h vuorokaudessa. Kaikelle pitäisi silti olla riittävästi, omien arvojen mukaisesti, aikaa.

Läheiset ihmissuhteet

Kaiken perusta henkiselle hyvinvoinnille on läheiset ihmissuhteet. On tärkeää tiedostaa tärkeimmät ihmiset ja panostaa niihin. On hyvä miettiä myös, miksi he ovat tärkeimmät ihmiset elämässäsi? Mikä on sosiaalinen viitekehyksesi ja miten se näkyy ajankäytössäsi? Laatuaikaa ei ole olemassa, on vain aikaa. Kenelle tai mille annat aikasi? Missä suhteessa se on arvoihisi nähden? Jos arvojesi mukainen aika olisi esimerkiksi 50% ihmissuhteille, 30% työlle ja 20% itselle. Toteutuuko tämä antamassasi energiassa samassa suhteessa? Jos on esimerkiksi kotiin tullessa jatkuvasti töistä uupunut, energiaa kuluu yhä työntekoon. Mitkä ovat siis todelliset lukusi?

Työ

Olisi tärkeää huolehtia, että saa töistä energiaa. Mielenkiintoinen työ, josta nauttii, tuo energiaa. Jokaisessa työssä on huonot puolensa, mutta jokaisessa on myös jotain positiivista. Listaa työn hyvät ja huonot puolet sekä energiaa syövät ja tuovat asiat ja ihmiset. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa, edes jollain tavalla, työhönsä. Töissä oleminen pitäisi vähintään olla neutraalia. Tällöin henkinen hyvinvointi pysyy tasapainossa. Omaa henkistä hyvinvointia ei kannata uhrata, jos vallitseviin olosuhteisiin pystyy itse vaikuttamaan.  

Oma aika

Järjestä itsellesi aikaa. Varaa riittävästi aikaa nukkumiseen ja palautumiseen. Anna aikaa harrastuksillesi ja liikuntaan. Nauti hyvästä, terveellisestä ruoasta. Älä laiminlyö itseäsi. Määritä omat perusarvosi ja elä niiden mukaan, joka päivä.

Energia

Hintsa huomasi lukuisia kertoja, kuinka työrooli alkoi vallata alaa ihmisen mielessä. Minäkuva muuttui työroolista riippuvaiseksi. Tällöin ihminen alkaa esittää sellaista, mitä kuvittelee muiden häneltä odottavan.

Tuhlaan energiaani, jos yritän olla joku muu tai teeskennellä olevani jotain, mitä en ole. Rehellisyys on yksi tärkeimmistä arvoista. Itse ensimmäisenä tietää puhuuko totta vai ei. Jos yrittää olla joku muu tai käsitellä asioita tavalla, joka ei ole oma, tuhlaa vain omaa energiaansa. – Sebastian Vettel

Seuraavat asiat Vettelin valmentaja Tommi Pärmäkoski listasi tärkeimmiksi asioiksi urheilijan näkökulmasta. Usko itseesi. Kuuntele itseäsi. Ole rehellinen itsellesi ja käytä aikaasi itsesi analysoimiseen. Kehittyäksesi on tunnettava itsensä. Et voi kehittää sellaista, mitä et ymmärrä. Rakenna oma unelmajoukkueesi. Periaatteet sopivat jokaiselle meistä.

Mieti, millaista elämää haluat viettää 70 -vuotiaana? Mitä teet tänään sen eteen, jotta voit elää 70 -vuotiaana sellaista elämää, mitä ajattelit?

4321-mallinnus

Energiaansa voi hallita viikkomallin mukaan seuraavasti.

Tee neljä hyvää työtuntia päivässä. Käytä nämä neljä tuntia työpäivästäsi itsellesi merkitykselliseen työhön.  

Tee kolme tavoitetta viikossa. Tee jokaiselle viikolle kolme tavoitetta, esimerkiksi kaksi töihin liittyvää ja yksi henkilökohtaiseen elämään liittyvä tavoite. Kerro ne myös lähipiirillesi.

Ota kaksi askelta mielen tyhjentämiseksi. Jotta luovuus pääsisi toimimaan, pään tyhjentäminen on oltava säännöllistä. Kirjaa kaikki muistettavat asiat ylös, silloin ne poistuvat työmuistista. Varaa aikaa tämän tehtävälistan läpikäymiseen. Varaa kalenteriin myös riittävästi taukoja.

Salli itsellesi vain yksi kysymys päivässä. Rajaa itsellesi vain yksi luovuutta vaativa kysymys päivässä. Asiaa ei tarvitse miettiä aktiivisesti. Anna itsellesi aikaa miettiä tuota asiaa milloin vain, esimerkiksi harrastusten parissa.