Heikkilä Antti on julkaissut Elämän paras aika -kirjasta kolmannen painoksen vuonna 2002. Kirjan aiheet ovat edelleen ajankohtaisia. Heikkilä käsittelee kirjassaan erityisesti keski-ikäisen ihmisen näkökulmasta elämää. Jokaisen meistä olisi viimeistään keski-iässä alettava elämään omannäköistä elämää. Keski-ikäisenä on mahdollisuus vielä tehdä tarvittavia elämänmuutoksia. On aloitettava omannäköinen, itsenäinen elämä. Vasta sen jälkeen pystyy elämään omannäköistä, elämän parasta aikaa. Muutos koskee elämän jokaista osa-aluetta.

Lääkäri Antti Heikkilä kertoo kirjassaan niistä valtavista mahdollisuuksista mitä keski-ikäisen sisäinen maailma tarjoaa. Heikkilä ei näe keski-ikää ongelmana edes fyysisellä tasolla. Voimme itse vaikuttaa ratkaisevalla tavalla omaan terveyteemme ja päästä jopa monista lääkkeistä oikealla ravinnolla. (Rasalas Kustannus)

Stressi

Antti Heikkilä määrittelee stressin, olevan mikä tahansa elämässä tapahtuva muutos. Yleensä stressin aiheuttajana pidetään ihmisen ulkopuolelta tulevaa tekijää. Oikeasti stressiksi kuvailtu tila syntyy kuitenkin ihmisen omasta asenteesta johonkin tilanteeseen. Samat stressin aiheet, esimerkiksi avioero, voi olla toiselle todella suuri katastrofi, kun toiselle sama tilanne voi olla helpotus. Samoin kovalla soitettu musiikki voi aiheuttaa toisessa stressiä, kun toinen vain nauttii musiikin rytmistä.

Heikkilän oppi-isänä on toiminut Carl Gustav Jung. Heikkilän mukaan stressitön elämä on tietoista elämää. Jungin opin mukaan stressittömyys tarkoittaa sitä, että kykenee ymmärtämään omaa sisäistä maailmaansa ja reagoimaan muutoksiin mielekkäällä tavalla. Muutoskyky on nöyryyttä elämän muutoksia kohtaan, paikalleen jähmettyminen on ylpeyttä. On myönnettävä itselleen, että on vain elämä, josta tiedostamme vain pienen osan. Tuntemattomien tilanteiden edessä, ainut keino on pystyä hyväksymään se, että elämään kuuluu kasvu kaikkine vaiheineen.

Kasvu

Jung huomasi tutkimuksissaan, että ihminen käy kulttuurista tai taustastaan huolimatta samoja elämänvaiheita. Muutokset ovat olennainen osa elämää ja niiden myötä ihmisen kasvua. Jungin mukaan ihmisen pitäisi käydä neljä henkistä elämänvaihetta läpi kehittyäkseen täyteen potentiaalisuuteensa. Usein ihminen jää jo ensimmäiseen vaiheeseen kiinni, eli lapsuuteen.

Ensimmäinen vaihe käydään läpi (ihanteellisessa järjestyksessä) nuoruudessa, jossa siirrytään lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Tähän siirtymävaiheeseen liittyvät itsenäistyminen ja irrottautuminen lapsuuden perheestä. Itsenäistyminen omista vanhemmista voi olla hurja prosessi, mutta välttämätön, jotta pystymme kohtaamaan kypsästi maailman.

Seuraavassa vaiheessa on itse otettava vastuu muista. On luotava oma perhe ja ura.  On elettävä elämää maailmaa, eli pääsääntöisesti muita, varten.

Keski-iässä kamppaillaan oman, todellisen minuuden löytämisessä. Elämän tulisi kuulua meille itsellemme. Irrottautuminen maailmasta ei ole helppoa, sillä saavutukset ja asemamme on niin lujasti kiinni meissä ja harhauttavat meitä uskomaan, että kaikki rakentamamme ympärillä olisi yhtä kuin me itse.

Viimeinen muutos on vanhuus. Tässä vaiheessa ihminen hyväksyy kuoleman osaksi elämäänsä, mutta on edelleen henkisesti aktiivinen ja luova. Tämä ei siis tarkoita toimettomuuden tai eristäytymisen vaihetta. Suhde ulkomaailmaan on ymmärtäväinen ja kollektiivinen. Se on elämänkulun hyväksymistä.

Veljekset

Heikkilä vertaa isänsä ja setänsä henkistä kasvua elämänvaiheiden kautta. Molemmat joutuivat nuorena sotaan. Sen jälkeen Heikkilän isä loi uran valtion juristina. Setä toimi sotien jälkeen suvun maatilalla. Setä kävi läpi rankkoja elämänvaiheita, mm. nuoren vaimonsa sairastumisen ja omaishoidon, mutta eli pitkän, onnellisen ja terveen elämän.

Sedällä oli kunnioittava, mutta etäinen suhde äitiinsä, niin kuin tuohon aikaan oli. Hän teititteli vanhempiaan. Isä oli taas äidin lellikki ja sai kaiken tahtomansa. Hän sinutteli vanhempiaan estottomasti. Luonteeltaan isä oli pidättyväinen ja räjähti yllättäen, milloin mistäkin. Setä taas selvitti asiat ilman mykkäkoulua ja sanoi asiasta, kun oli aihetta.  

Heikkilän analysoinnin mukaan hänen isänsä ei ikinä päässyt nuoruuden vaiheen yli. Hän ei itsenäistynyt. Lapsuudesta opittu ”saan kaiken” -systeemi siirtyi työpaikkaan. Isä hyödynsi valtiota kaikessa mahdollisessa ja käytti kaikki viran suomat etuudet hyväkseen. 54-vuotiaanna isä erosi ja otti nuoren vaimon. Kun isä eläköityi, elämättä jääneet vaiheet kasautuivat niin suureksi stressiksi, jota hän ei enää kestänyt. Isä kuoli pian eläkkeelle päästyään, kun enää ei ollut uraa, johon tukeutua. Muutos olisi ollut vielä mahdollinen, mutta elämä valtion suojeluksessa oli eristänyt hänet todellisesta elämästä. Todellisen elämän mukana tuomat muutosvaiheet oli jäänyt läpikäymättä.

Minä ja muut

Jos mietitään tietokonetta ilman ohjelmistoa, se olisi hyödytön. Sama toimii toisinpäin. Tietokoneen ongelmat eivät johdu yleensä fyysisestä tietokoneesta itsestään, vain käyttäjästä, ohjelmasta tai molemmista yhdessä. Suuretkin ongelmat saadaan yleensä kuntoon ohjelman päivittämisellä. Jos ihmistä ja tietokonetta vertaa, sama pätee mieleen ja ruumiiseen. Suuretkin ongelmat voivat muuttua yksinkertaisen oivalluksen kautta. Ei tarvitse parantaa koko maailmaa, vaan riittää kun itse oivaltaa ja tekee muutoksia omaan elämäänsä. Päätöksillä on vaikutus itseen ja sitä kautta lähipiirin elämään.

Ego = minä on se, jollaiseksi kuvittelemme itsemme, vaikka näemme vain tiedostetun kuvan itsestämme.

Tietoinen = kuva itsestä, joka on muodostunut oppimisen kautta. Varhaislapsuuden kokemukset ja elinympäristö muokkaavat minää. Tietokoneeseen verrattuna minä on se osa, joka näkyy ruudulla ja siihen tietoon mikä on helposti saatavilla.

Tiedostamaton = Tietokonetermein vastaa kaikkea sitä, mitä koneemme koko ohjelmisto sisältää, huolimatta siitä osaammeko käyttää niitä toimintoja. Osa tiedostamattomista toiminnoista ovat automaattisia, emmekä edes huomaa käyttävämme niitä.

Kollektiivinen tiedostamaton = tätä ominaisuutta voisi kuva tietokonemaailmassa vastaavan koko internet. Kollektiivisen tiedostamattoman kautta saamme rajattoman määrän tietoa ja olemme sen kautta kytkettyinä kaikkiin muihin koneisiin (ihmisiin). Tämä yhteys toimii positiivisesti, jos voimme itse valita haluamamme yhteydet. Toisaalta internet, eli toisten ihmisten vaikutusvalta, voi vaikuttaa meihin tietämättämme. Tämänkaltaiset yhteydet ovat yleensä vahingollisia.  Koneemme voi saada viruksen tai meille lähetetään roskapostia.

Elämän vaiheet Erikssonin mukaan

Amerikkalaisen tutkijan Erik Eriksonin mukaan elämä 50 ikävuodesta ylöspäin on kehityksen paikka, jossa se alkaa suuntautua ulospäin. Ihmisen tulisi avautua maailmalle ja parhaimmillaan hänestä tulee tradition välittäjä, joiden kautta voi opastaa nuorempia. Eriksonin mukaan elämässä on kuusi vaihetta, joiden läpikäyminen vie ihmistä eteenpäin. Ihminen voi kuitenkin taantua kaikissa muutosvaiheissa tai jumiutua yhteen vaiheeseen.

1. Indentiteettivaihe tarkoittaa itseksi tulemista ja aitoa tunnetta itsestä. Taito erottaa omat aatteet ja mielipiteet muista, erityisesti vanhemmistaan.
2. Intimiteettivaiheessa ihminen ymmärtää toista ihmistä. Tällöin hän saa kokemuksen itsestä sekä kumppanistaan erillisenä ihmisenä. Kun on löytänyt ensin itsensä, havaitsee myös toisen erillisenä yksilönä omine tarpeineen.
3. Elämänuran vaihe tarkoittaa syvemmin työtä ja ammattia, jolla on merkitystä itselle ja yhteisölle. Todelliseen elämänuraan liittyy aina yhteisöllisyys.
4.  Tuottavuuden ja todellisen johtajuuden vaiheeseen kuuluu yhteisön rakentaminen. Tässä vaiheessa ihminen epäitsekkäästi haluaa välittää kokemustaan nuoremmille ja seuraavalle sukupolvelle. Urheilijasta tulee valmentaja ja näyttelijästä ohjaaja.
5. Tradition ja tarkoituksen kantamisen vaiheessa neljännessä kohdassa mainittu johtajamainen epäitsekkyys laajenee koskemaan laajempaa yhteisöä.  
6. Viimeinen integriteetin vaiheessa ihmisellä on eheytymisen mahdollisuus, sitä voisi kuvailla myös viisauden vaiheeksi. Tähän vaiheeseen kuuluu jonkinasteinen hengellisyys ja tunne elämän rajallisuudesta.

Tunteet ja terveys

Sydän

Sydänkohtaus syntyy monesta eri tekijästä. Nykytutkimuksen mukaan merkittävä syy sydänkohtauksen saamiseen on elimistössä oleva tulehdus. Tulehduksen syntyyn vaikuttavat mm. ravinto ja infektiot. Myös kohonnut insuliini vaikuttaa monella tavalla sydämeen.  Vaikka psyykkisiä syitä vähätellään, sisäisen stressin katsotaan olevan monen sairauden taustalla. Aggressiivisten ja vihamielisten tunteiden torjunta syvälle tiedostamattomaan aiheuttaa pysyvää jännitystä kehoon. Tämän seurauksena on muun muassa vastustuskyvyn heikkeneminen, allergiaa, ihottumia, ruoansulatuksen häiriöitä, lihasjännitystä, selkäkipuja, verenpainetautia sekä rytmihäiriöitä. Tunteen vaikuttavat autonomisen hermoston ja hormonien kautta kehoon. Kuormittunut sydänlihas ei tarvitse paljoa joutuakseen kaoottiseen tilaan. Raivo siis todella tappaa.

Sokeri

Sokeri ei ole aina pelkkää sokeria. Se voidaan ilmoittaa myös maltoosina, dekstroosina tai sakkaroosina. Tuotemerkinnät on tehty kuluttajan näkökulmasta todella vaikeaksi ja esimerkiksi monissa lihavalmisteissa käytetään yllä mainittuja sokereita lisäaineina.

Runsaasti hiilihydraatteja sisältävän annoksen on todistettu laukaisevan jopa sydänkohtauksia, sillä sokeri stimuloi sympaattista hermostoa. Sympaattisen hermoston stimulaatio sellaisenaan voi aiheuttaa voimakkaan verisuonten supistuksen.  

Liika sokeri on myrkyllistä elimistölle. Sokeri muodostaa yhdisteitä elimistöön muiden aineiden kanssa. Tätä kutsutaan glykosylaatioksi. Sokerimolekyyli voi yhdistyä proteiiniin tai rasvaan. Kollageeni on sidekudoksen proteiini, jota on paljon verisuonien seinämissä. Glykosylaation kautta verisuonen seinämiin aiheutuu tulehdusta. Nykyisin tiedetään, että infarktin merkittävänä syynä on tulehdus. Runsas sokerin syöminen lisää tulehdusta muuallakin elimistössä, mm. nivelissä. Sokerimolekyyli muistuttaa C-vitamiinia. Verensokerin kohotessa sokerimolekyyli alkaa syrjäyttää C-vitamiinia soluista, joka vaikuttaa suoranaisesti vastustuskykyyn. Häiriö C-vitamiininaineenvaihdunnassa häiritsee valkosolujen toimintaa ja siten sokeri liitetään myös syövän syntyyn.

Insuliinia erittyy vereen sokerin saannin myötä. Insuliini on anabolinen hormoni, jonka määrän kasvaessa kehossa alkaa tapahtua muutoksia. Insuliini estää mm. magnesiumin siirtymisen soluihin. Magnesium tärkeä tehtävä elimistössä siis häiriintyy. Solujensisäinen magnesium laukaisee lihasjännitystä ja sen puute aiheuttaa solujen jännitystilan. Verisuonten seinämät ovat sileää lihasta, jolloin jännitys lihasten soluissa aiheuttaa verenpainetta. Magnesium vaikuttaa myös sydänlihakseen ja sen puute aiheuttaa rytmihäiriöitä.

Terveelliset rasvat

Omega-3 ja omega-6 toimivat toistensa vastavaikuttajina. Molemmat rasvahapot osallistuvat elimistön hormonitoimintaan. Omega-6- rasvahapot nostavat verenpainetta ja aiheuttavat tulehdusta elimistössä. Tämä pahentaa muun muassa reumakipuja. Omega-6 nostavat veren triglyseridejä ja lisäävät verihiutaleiden yhdistymistaipumusta, joka lisää veritulppien määrää. Omega-6 lisää myös sydämen verisuonten kalkkeutumista ja äkkikuoleman riskiä. Omega-3 vaikuttaa päinvastoin. Se vähentää tulehdusta ja veritulppien riskiä vaikuttaen veren hyytymistekijöihin.

Elimistön on saatava ravinnosta molempia rasvahappoja toimiakseen kunnolla. Kumpikaan ei siis ole näistä paha, vaan ratkaisevaa on tasapaino niiden välillä. Nykyisestä ravinnosta omega-3-rasvahapot puuttuvat lähes kokonaan. Kasvisrasvat lisäävät omega-6 rasvahappoja, ainoastaan oliiviöljy on poikkeus. Rasvatasapainon tulisi olla korkeintaan 4/4, ihanteellisin tasapaino olisi 1/1. Öljykasvien lisäksi myös viljat sisältävät runsaasti omega-6- rasvahappoja.

Omega-3-rasvahapot vaikuttavat suotuisasti moniin tulehduspohjaisiin sairauksiin, kuten chronin tauti, reuma, astma ja systeeminen lupus. Rasvahappotasapainolla on todistetusti vaikutus myös syövän syntyyn, sillä omega-6 kiihdyttää solujen kasvua.

Omega-6-rasvahappoja saamme nykyravinnostaliiankin kanssa. Kalaravinto on paras omega-3-rasvahappojen lähde. Kalat saavat tarvittavan omega-3-rasvahapon planktoneista, joten viljelty kala voi olla pelkästään omega-6-rasvahappojen lähde niille syötetyn viljan vuoksi. Tämän vuoksi rasvaiset meri- ja järvikalat ovat parempia omega-3-rasvahappojen lähteitä. Mitään luotettavaa mittausmenetelmää rasvahappokoostumuksesta ei ole. Heikkilän oma suositus on EPA/DHA yhteensä 300mg kehon 5kg kohti. 70kg/5 = 14. 300mg x 14 = 4200mg, eli 4.2g/vrk.  Apteekista saatavaa kalaöljyä pitäisi tällöin 70kg ottaa 2-3 ruokalusikallista päivittäin.

Omega-3-rasvahappojen puutos näkyy seuraavina oireina: väsymys, masennus, aamu-unisuus, kuiva iho, uni-, muisti- ja keskittymishäiriöt, kuivat hiukset, allergiat, nivelkivut ja tulehdukset, kynsien hauraus ja painon nousu.  Omega-3 lisä poistaa usein kyseiset oireet.

Ruoan koostumus

Viljan tuottajat huomasivat, että kuorittua viljaa eivät hyönteiset syö. Tämä takasi viljan säilyvyyden ja se sopi paremmin teollisuuden tarpeisiin. Samalla menetettiin viljan ravinteet (kromi, sinkki ja magnesium). Vilja vaurioittaa suolinukkaa, jolloin muokkaamattomat ravintoaineet pääsevät suoliston verenkierron kautta aiheuttamaan reaktioita ja tulehdusta muualla elimistössä.

Mikroaaltouuni on helppo ja kuumentaa ruoan hetkessä. Vuonna 1991 sveitsiläinen tutkija H- Ulrich Hertel tutki mitä ruoan ravintoarvoille tapahtuu mikron käytön yhteydessä. Hän havaitsi lukuisia terveydelle haitallisia muutoksia ruoan koostumuksessa tavallisiin lämmitysmenetelmiin verrattuna. Herteljoutui oikeuteen ja tutkimusteoksen levittäminen kiellettiin.  Hertel tuomittiin taloudellisten etujen haittaamisesta.

Mikronaallot tunkeutuvat ruoan jokaiseen molekyyliin. Kuumentaminen liikuttaa molekyyleja miljoonia kertoja sekunnissa. Nopea liike nostaa lämpöä ruoka-aineen molekyyleissä. Liike muuttaa molekyylin rakennetta ja siten ravintoaineet tuhoutuvat. Säteily synnyttää myös luonnottomia molekyylimuotoja. Esimerkiksi säteilytys muuttaa aminohappojen luonnollisia muotoja myrkyllisiksi molekyyleiksi.   

Kahden päivän sokeriton ja tulehdusta vähentävä ihodieetti

Alkoholi ja tupakka ovat dieetin aikana kiellettyjä. Tee sopii juomaksi. Ruokajuomana vesi 2l/vrk.

Aamupala

Vaihtoehtoisesti:

• 2 munan pinaattimunakas, tomaattipyree 1 rkl
• 2dl maustamatonta luomujukurttia tai viiliä, johon 1 rkl mustikoita ja pellavasiemenrouhetta

Lounas

• Annos vihanneksia (kaalit, kesäkurpitsa, kurkku, sipuli, valkosipuli)
• Annos vihreää salaattia
• Lohta tai muikkuja voissa paistettuna

Päivällinen

• sama kuin lounas
• Jälkiruoaksi marjoja, joihin tilkka kermaa
• Salaatin ja vihannesten kanssa kookos/oliiviöljyä, jonka voi maustaa valkosipulilla ja sitruunalla. Kananmunat omegamunia.

Lisäravinteet

• C vitamiini, jossa mukana bioflavonoideja 1000mg (500mg x 2 aamuin illoin)
• E- vitamiini 400mg
• Coentsyymi Q10 30mg
• Alfalipoiinihappo 100mg
• Omega-3-rasvahappoja 2 rkl EPA-kalaöljyä
• Kalanmaksaöljyä 1 rkl A ja D vitamiinien saamiseksi

Heikkilän oma kokemus

Heikkilä pyrkii saamaan kaikki antioksidantit, vitamiinit ja hivenaineet ravinnosta. Koska nykyravinto on ravintoköyhempää kuin aiemmin, lisäravinteet ovat suotavia. Heikkilä listaa omat lisäravinteet seuraavasti: yllä olevat lisäravinteet, joita ihodieetissäkin oli. Tämän lisäksi magnesium, kalium, sinkki, b- vitamiini sekä A&D-vitamiinit ja kalanmaksaöljy.

Heikkilää lainaten: Keski-ikäisen ei tarvitse olla ylipainoinen, masentunut ja vetelä. On tietysti aivan hyväksyttävää ja jokaisen oma valinta, jos nauttii passiivisesta elämästä lääkkeitä syöden.  Kuitenkin on hyvä tietää, että lääkkeiden syöminen ei ole terveellistä, vaikka meidän on annettu ymmärtää toisin.

Lue lisää Heikkilän ajatuksia:

Antti Heikkilä blogi

Antti Heikkilä facebook